Olympoksen mestarit

Steinerkouluissa elää  maailmanlaajuisesti vahva perinne, jossa 5.luokkien oppilaat kokoontuvat kisaamaan perinteisissä olympialajeissa. Niin myös Suomessa. Tässä tapahtumassa opetussuunnitelman kokonaisvaltaisuus tulee kauniilla tavalla esiin.

Steinerkoulujen viidennellä luokalla yhtenä suurena teemana on kreikkalaisuus, niin historianopetuksessa kuin kertomusaineistossakin. Kreikan historiaan kuuluvat olympian jumalat ja kisat. Liikunnanopetuksessa tämä otetaan huomioon aloittamalla tutustuminen yleisurheiluun.

Jo kahdeksana keväänä on Suomen steinerkoulujen 5.luokkien olympiakisat  olleet Tampereella. Pääkaupunkiseudulla kisoja on järjestetty vuosittain jo vuodesta -98 alkaen. Monta maratonia on juostu siinä ajassa - tosin meidän maratonimme on puolentoista kilometrin mittainen kertoo Espoon kisoja järjestävä Sinikka Lukkarila.

Kisaohjelma noudattelee antiikin urheilusankareiden mittelöitä: lajeina ovat pikajuoksu, paini, keihäs, kiekko, pituushyppy ja maraton. Lajit on sovellettu viidesluokkalaisille. Oppilaiden innostus ja tapaamisen tunnelma ovat tehneet näistä kisoista todellisen urheilujuhlan. Osallistujia on ollut Tampereella enimmillään seitsemästä steinerkoulusta ympäri Suomea ja oppilaita parhaimmillaan 233. Espoossa on kuljettu samoissa lukemissa.

Urheiluinnostuksen lisäksi on arvokasta ollut oppilaiden tapaaminen, oivallus että steinerkoululaisia on muitakin kuin vain me tämän kylän omituisen koulun kävijät.


Steinerkoulujen 5.luokkien olympialaiset järjestetään monissa maissa vuosittain. Oppilaat valmistautuvat usein kisoihin huolella – jopa asujen valmistukseen asti. Kuvat Moldovan steinerkoulujen olympialaisista. Alla oleva filmi on Britannian koulujen olympialaisista 2012.

Eläköön innostus ja yhteishenki!

OLYMPIAHUUMAA SUOMESSA TÄNÄKIN KEVÄÄNÄ

Toukokuussa on Suomesaa kahdet olympialaiset! Tampereen kisat kestävät  kaksi päivää ja majoitus onnistuu koulun tiloissa luokkahuone majoituksena. Espoon Otaniemen kentällä kisataan yhdessä päivässä.

Mukaan tarvitaan innokkaan luokanopettajan lisäksi toinen toimintakykyinen aikuinen per osallistuva luokka. Vantaan seudun steinerkoulun liikunnanopettaja Sinikka Lukkarila on järjestänyt kisoja pääkaupunkiseudulla alusta asti. - Työtä on paljon, mutta onneksi mukana olevat aikuiset ovat olleet aina innokkaasti mukana toimitsijoina ja muuna henkilökuntana.

Tampereen olympialaisten puuhamies, liikunnanopettaja Ilkka Aaltonen Tampereen Rudolf Steiner -koulusta kertoo myös että suuren urheilujuhlan järjestelyissä on otettava huomioon monta asiaa.  – Kunniakirjat ja mitalit täytyy tilata ajoissa, myös pelastussuunnitelman laatiminen ja tilapäismajoittumisen luvan saaminen Pelastuslaitokselta vaativat aikaa. Samoin ruokalan täytyy tietää tarkasti osallistujien määrät ja mahdolliset erityisruokavaliot. Näistä syistä johtuen on ilmoittautuminen tehtävä määräaikaan mennessä – ohjeitten mukaan, toivoo Aaltonen. - Minusta on kurjaa jättää ketään kisoista pois, silti joudun vuosittain sanomaan muutamalle koululle että kisat ovat jo täynnä.

Kahdeksan vuoden kokemus on tuonut Tampereen kisojen järjestelyihin rutiinia. Shuttlebussit ja stadionpalvelut tilataan ajallaan, kustannukset osataan jakaa reilusti osallistujien kesken. - Kyselyt ja palaute sekä ehdotukset ovat tervetulleita! Neuvon mielelläni esimerkiksi lajien suorittamisessa ja harjoittelussa. Myös ideat kisojen parantamiseksi kiinnostavat, huikkaa Aaltonen.

Kaikki kisaajat toivotetaan lämpimästi mukaan tähän urheilun suurjuhlaan!

Vielä ehtii mukaan kisaamaan joko Tampereelle tai Espooseen. Tampereella 5.luokkien olympialaiset järjestetään  21.-22.5.2013, Espoossa kisat ovat 22.5.2013.

ILMOITTAUDU MUKAAN

Espoon olympialaiset

Ajankohta 22.5. klo 9.30-15

Ilmoittautumiset 1.5. mennessä osoitteeseen sinikka.lukkarila@suomi24.fi

Lisätiedot:
Sinikka Lukkarila, liikunnanopettaja, Vantaan seudun steinerkoulu
p. 040 8676054
sinikka.lukkarila@suomi24.fi
Jukka Uusimäki, liikunnanopettaja, Espoon Steinerkoulu 

Tampereen olympialaiset
Ajankohta 21.-22.5.
Ilmoittautumiset viimeistään 29.3. mennessä kouluille toimitetulla ilmoittautumislomakkeella.
Lisätiedot:
Ilkka Aaltonen, Liikunnanopettaja, Tampereen Rudolf Steiner-koulu

GSM: 040- 54 22 101

ilkka.aaltonen@tampereensteinerkoulu.fi

Tarkemmat tiedot lähetetään ilmoittautuneille!

Teksti: Pia Pale, Steinerkasvatuksen liiton tiedottaja

JOULUN ODOTUSTA

Steinerkoulussa juhlat ovat tärkeitä. Vuoden kiertoon liittyvät suuret ja monet pienemmätkin juhlat rytmittävät kouluvuotta, katkaisevat arkisen puurtamisen ja kohottavat ajatuksemme hetkeksi jokapäiväisen aherruksen yläpuolelle.

Juuri nyt elämme keskellä suurta juhla-aikaa, adventtia. Adventti on aamutarinoita kynttilän valossa, laulua, soittoa, joulukuvaelman harjoittelua, leipomista, askartelua, yhdessä tekemistä ja tietysti jännitystä siitä, kuka juuri tänä päivänä saa avata joulukalenterin ja mitä sieltä tulee. Ja saattaapa joku tonttukin vilahtaa koulun käytävällä.

Itse tehty ja itse koettu leimaa joulun odotusta steinerkoulussa, ja joulukuu onkin vuoden kiireisintä aikaa opettajille - toukokuun jälkeen. Koulun käytävillä tuoksuu ihanasti milloin pulla, milloin piparkakut. Joskus taas käytävät täyttyvät märän, huovutetun villan väkevästä tuoksusta. Kaiken touhun ja tohinan keskellä joulun odotukseen kuuluu myös hiljentyminen, jota steinerkoulussa yritetään vaalia ja tuoda arjen keskelle.

Adventtijuhla on joulukuun ensimmäinen juhla havuspiraaleineen ja kynttilöineen. Adventtijuhla on ollut yksi lempijuhlistani aina siitä alkaen, kun sain ensimmäisen kerran 1980-luvulla osallistua lasteni adventtijuhlaan koulussa ja päiväkodissa. Hiljaisuus, adventtilaulut, havujen ja steariinin tuoksu, valon vähittäinen lisääntyminen pimeässä huoneessa yhä useampien kynttilöiden syttyessä, kaikki se tuntuu tärkeältä ja oleelliselta joulun odotuksessa.

Nykyinen luokkani on nyt kuudennella luokalla, ja osallistumme ensimmäistä kertaa isojen oppilaiden adventtijuhlaan. Se oli aika jännittävää: olla nuorimpina kaikkien yläluokkalaisten ja lukiolaisten joukossa. Kynttilöiden sytyttämisen jälkeen lukion opettaja, Kati, kertoi tarinan seernapojista, tiernapoikien edeltäjistä, ja erityisesti eräästä kyttyräselkäisestä pojasta, josta tuli tärkeä osa seernapoikien joukkoa. Luokkani kuunteli tarinaa erityisellä mielenkiinnolla senkin vuoksi, että he ovat myös itse harjoitelleet ja esittäneet tänä adventtina tiernapoikakuvaelmaa muun muassa erilaisissa pikkujouluissa ja vanhainkodeissa.

Kynttilöiden valo ja lämpö, rauhallisena soljuva puheen virta, enemmän tai vähemmän murrosikäiset nuoret piirissä havuspiraalin ympärillä, jotkut hieman hämmentyneinä, mutta suurin osa rauhassa kuunnellen. Se oli jälleen hieno kokemus opettajallekin. Tunnelma oli lämmin ja ehkä jopa hivenen harras. Hartaudella tarkoitan hiljaista, odottavaa kunnioituksen tunnetta, joka luokkaan levisi. Juhlan jälkeen poistuimme luokasta ja jatkoimme päivän puuhia normaaliin tapaan.

Valon tuominen pimeyden keskelle pimeimpänä vuodenaikana on yksi tärkeimmistä adventin teemoista odotuksen ja hartauden tunteen lisäksi. Eikä valo ole pelkästään fyysistä valoa, vaan myös sydämen valoa ja lämpöä, joka ravitsee meitä ja auttaa meitä jaksamaan pimeimmän ajan yli kohti joulua.

Toivotan kaikille lämmintä ja iloista joulun odotusta ja rauhan ja hiljaisuuden hetkiä siinä määrin kuin kukin niitä kokee tarvitsevansa.

Oulussa 14.12.2012

Kirsi Perttola-Ylinampa

Oulun steinerkoulun opettaja

Steinerkasvatuksen liiton johtokunnan jäsen

Uusliberalismi ja muita kirosanoja

Nyt on syytä olla tarkkana. Uusliberalismin salakavalat tuulet puhaltavat suomalaisessakin koulutuspolitiikassa. Lasten ja nuorten kannalta uusliberalismin haitallisin piirre on usko testeihin ja kilpailuun.

Tauti ei onneksi ole vielä päässyt pahaksi. Suomessa on suhteellisen paljon kasvatus- ja opetusalan viisautta. Julkisille foorumeille tarvittaisiin kuitenkin enemmän professori Kari Uusikylän kaltaisia äänekkäitä humaanin ihmisyyden puolestapuhujia.

Professori Stephen J. Ball kuvaa, miten uusliberalismi tuottaa sekä aktiivista alamaisuutta että loputonta tuotteliaisuutta. Hänen mukaansa uusliberalismin tuloksena me haluamme tehdä sitä, mitä meidän halutaankin tekevän. Yritysmaailmasta tulee malli, jota julkinen sektorikin jäljittelee. Kysymykset totuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja moraalisista arvoista korvataan kysymyksillä hyödystä ja sen mittaustavoista.

Niin ikään professori Jouni Välijärvi liittää koulujen ulkoisen arvioinnin, kasvavan kontrollin ja tulosvastuun uusliberalismin esiinmarssiin ensin Englannissa ja sittemmin monissa muissa maissa. Suomessa arviointi on perinteisesti ymmärretty toisin. Meillä on korostettu koulun ja opettajan autonomiaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oppimistuloksia ja muuta arviointia on käytetty jo pitkään yksittäisten oppilaitosten toiminnan ohjailuun ja yhdenmukaistamiseen. Välijärven arvion mukaan Suomi on tähän asti onnistunut säilyttämään omaperäisen koulutusjärjestelmän, joka korostaa opettajaa pedagogiikan ammattilaisena. Opettajan autonomia ja pedagoginen vapaus on meillä korostunut.

Meillä kunnioitetaan opettajan ammattia korkean profiilin professiona. Myös oppilasta kunnioitetaan eikä opetusta tulkita vain mitattavuuteen asettuvaksi yksisuuntaiseksi tiedonsiirtotapahtumaksi.

Lisääntyvä koulutuksen ulkoinen arviointi lisää kuitenkin ulkopuolisten toimijoiden valtaa kouluun. Muiden maiden esimerkit osoittavat, että arvioinnin kehittymisellä opettajan työtä kontrolloivaksi ja ohjaavaksi on pääosin negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi opettajan työn arvostus heikkenee ja ammatin suosio nuorten uravalinnoissa laskee. Myös Ruotsi on seurannut Englannin aiempaa kehitystä. Nykyisin Ruotsin ja Suomen arviointikäytänteet eroavat toisistaan selvästi. Vastaavasti ruotsalaisoppilaiden tulokset ovat 2000-luvulla heikentyneet ja Suomi on noussut PISA-vertailujen kärkeen.

Suomessa ei testata koko ikäluokkaa eikä kontrolloida opettajien työtä. Englannissa luotetaan testeihin, Suomessa opettajaan. Kontrollikulttuurin levittäminen saatetaan naamioida erilaisten, sinänsä hyvien asioiden, kuten oppilaan oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden, tasa-arvon tai laatujärjestelmä- ja kehittämispuheiden taakse.

Toivottavasti suomalaisilla virkamiehillä ja poliittisilla päättäjillä on itsetuntoa pitää suomalainen koulumaailma immuunina testi- ja mittaamistaudille. Koulujärjestelmämme menestyksen salaisuus on tiivistettävissä kolmeen suureen käsitteeseen: luottamus, vapaus ja kunnioitus.

Kollegani kysyi kerran aivan aiheellisesti, miksi uusliberalismi on minulle kirosana ja miksi tuon uusliberalismista esiin aina vain sen kielteisiä puolia. Koska luovuutta tukahduttava määräyksillä ja testeillä kontrolloiminen ei kuulosta hyvältä. Yritän kuitenkin keksiä jotain positiivistakin sanottavaa uusliberalismista. Hyvä asia on myös se, että vanhemmilla on vapaan kouluvalinnan ja vaihtoehtojen kautta aktiivinen rooli omien lastensa kasvatukseen ja kouluelämään liittyvissä asioissa.

Jarno Paalasmaa
puheenjohtaja, Steinerkasvatuksen liitto

Steinerpedagogiikan arkipäivää

Mitä steinerkouluissa tapahtuu tänään? Millaisia ajatuksia maailman menosta ja arkipäivien sattumuksista nousee steinerkoulujen ja -päiväkotien arjessa mukana olevien mieleen? Mitä steinervanhemmat ajattelevat lastensa koulusta ja koko steinerkouluyhteisöstä?

Tämä blogi tulee antamaan vastauksia ja elämään ajan hermolla.

Blogia ylläpitää Steinerkasvatuksen liitto, joka on Suomen steinerkoulujen ja -päiväkotien yhteistoimintajärjestö. Blogin kirjoittajat ovat steinerpedagogiikan asiantuntijoita - varhaiskasvattajina, opettajina, muuna henkilökuntana steinerpedagogisissa yhteisöissä, vanhempina. He ovat pääsääntöisesti myös Steinerkasvatuksen liiton johtokunnan jäseniä.

Blogin tarkoituksena on näyttää pieniä välähdyksiä steinerpedagogiikan arjesta tämän päivän Suomessa ja kenties tuoda luettavksi syvempiäkin pohdintoja pedagogiikan ja kasvatuksen tilasta.

Toivomme, että te lukijat osallistutte ajatusten vaihtoon kommentoimalla kirjoituksia.  Ja nyt siis pitemmittä puheitta - ensimmäisiä bloggauksia odottelemaan!

Pia Pale
Tiedottaja / Steinerkasvatuksen liitto